Arkistojen aarteita: au revoir Olivier!

Kauden 2004 lopussa F1 jäi tyystin ilman ranskalaisväriä. Ensi kaudella niitä on yhtäkkiä kolme! Mitään ei muuten koskaan tulisi otsikoida vieraalla kielellä etenkään näin banaalisti. Anteeksi.

Au revoir Olivier!

158 kilpailua, 76 pistettä, viisi palkintopallisijaa ja yksi voitto. Ei pisin tai menestyksekkäin ura kuninkuusluokassa, mutta silti varsin merkittävä sellainen. Japanin GP:n myötä tuli aika toivottaa hyvästit F1-sarjan nestorille, Olivier Panis’lle.

Ranskan Lyonissa loppuvuodesta 1966 syntynyt Olivier Denis Panis teki F1-debyyttinsä vuonna 1994 tuoreena F3000-mestarina Ligierin ratissa. Uusi tulokas vakuutti ennen kaikkea varmuudellaan – Panis ajoi eniten kilpailukilometrejä koko kauden aikana ja maali jäi näkemättä vain kahdesti. Kun tähän lisättiin Saksan GP:stä muiden keskeytysten avittamana tullut kakkossija ja kaksi muuta pistesijoitusta, oli nykytulokkaisiin verrattuna varsin ”vanhana” tehty debyytti erittäinkin onnistunut myös kalusto huomioonottaen. Ligierin auto kun perustui edelleen jo vuonna 1992 nähtyyn konstruktioon.

Vahva debyyttikausi riitti takaamaan paikan samassa tallissa myös seuraaviksi vuosiksi. 1995 Panis saavutti jälleen keskeytysten avittamana kakkossijan, tällä kertaa Australiasta huimat kaksi kerrosta voittaja Damon Hillin takana. Seuraavana vuonna hän sitä vastoin järjesti yhden viime viime vuosikymmenen suurimmista yllätyksistä.

Hetkessä tuntemattomuudesta kuuluisuuteen

Vuoden 1996 Monacon Grand Prix’n lähtöruudukon eturiviin asettuivat Michael Schumacherin Ferrari ja Damon Hillin Williams. Kuuden kärjen täyttivät Alesi, Berger, Coulthard ja Barrichello. Panis’n Ligier Mugen Honda oli suuren yleisön huomaamattomissa ruudussa 14.

Kilpailun alkaessa oli märkää. Jo ensimmäisellä kierroksella jäivät radan varteen paalumies Schumacher, Barrichello, slickseillä matkaan lähtenyt Verstappen ja molemmat Minardit. Kärkipaikan perinyt Hill veti selkeän eron takanaan tulleisiin. Alesi ja Berger miehittivät muut palkintosijat ja olivat varsin turvallisen välimatkan päässä muista. Eddie Irvine nimittäin pidätteli takanaan pitkää letkaa autoja, eikä ollut halukas antamaan pois sijoitustaan. Karvaimmin tämän koki Frentzen, joka menetti etusiipensä Loewsin hiusneulassa yrittäessään rinnalle.

Vaan mitäpä teki tällä välin Panis? Raskaalla autolla liikkeelle lähtenyt ranskalainen aloitti varovasti, mutta muiden tyytyessä ajelemaan jonossa aloitti hän oman nousunsa kohti kärkeä. Kierroksella seitsemän hän ohitti Martin Brundlen Rascassen jälkeisessä ylämäessä, kierroksella 17 taakse jäi Mika Häkkinen Casinon kohdalla ja kahdeksan kierrosta myöhemmin joutui Johnny Herbert antautumaan Loewsissa. Kun muut tohelsivat varikkotaktiikoidensa kanssa, nousi Panis oman pysähdyksensä ansiosta seitsemänneltä sijalta neljänneksi. Seuraavaksi edessä oli Eddie Irvine, jonka Panis taklasi tylysti kaiteeseen Loewsissa.

Hillin keskeyttäessä kierroksella 40 nousi Olivier jo toiseksi ja 20 kierrosta myöhemmin maanmies Alesin jousituksen hajotessa peri hän kärkipaikan. Kahden tunnin aikarajan täyttyessä kierroksella 75 oli Ligierin tankissa lähinnä bensahöyryjä. Yhtä kaikki, Panis oli ensimmäisenä maalissa. Ensimmäistä kertaa 60 vuoteen ranskalainen kuski ja ranskalainen auto voittivat ruhtinaskunnassa.

Lupaukset jäävät lunastamatta

Vuonna 1997 Ligieristä tuli Prost ja Panis jatkoi ranskalaistiimin ykköskuskina. Kaikki näytti suorastaan liian hyvältä: auto oli jatkuvasti pistevauhdissa ja Espanian GP:n kakkossija nosti hänet MM-sarjassa hulppeasti kolmanneksi ennen Kanadaa.

Montrealissa kaikki kuitenkin muuttui hetkessä. Kierroksella 54 auton takajousitus petti ja Panis ajois suoraan kaiteeseen. Vamma ei sinällään ollut paha, mutta kolari tuntui muuttaneen Olivierissa jotain peruuttamattomasti.

Seuraavat vuodet muuttivat kehityskäyrän suunnan. Panis jäi Prostilla Jarno Trullin jalkoihin ja vuodeksi 2000 hän siirtyi McLarenin testikuljettajaksi kun paikkaa kilpakuljettajana ei löytynyt. Vahvat suoritukset avasivat paikan BAR:lta, josta matka jatkui siis Toyotalle. Lopettamispäätös kilpakuljettajana julkistettiin viime kuussa.

Henkilönä Olivier Panis on täysin epätyypillinen ranskalainen. Toisin kuin maanmiehensä yleensä hän on hiljainen, rauhallinen ja harkitseva. Liekö tämä sitten syynä siihen, että ranskalaista arvostetaan testikuljettajana suuresti – Olivier jatkaa Toyotan testikuljettajana ensi kaudella. Pieni mahdollisuus paluuseen kilpailuihin myös jäi – mikäli Jarno Trulli tai Ralf Schumacher ensi vuonna estyvät ajamasta, nähdään vaatimaton ranskalainen jälleen F1-kilpailussa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: