Top 5: kansalliset F1-voitot

Formula 1:ssä nationalismi on kuollut aate.

Autourheilun historian ensivuosina kilpailut olivat yhtä paljon kansallisuuksien kuin kuljettajien ja automerkkien välinen taisto. Kuninkuusluokassa kansallistunne on aina näytellyt vain sivuosaa, mutta viisi kansakuntaa voi rehennellä saavuttaneensa F1-voiton omin voimin, siis oman maan auton, moottorin ja kuljettajan tuomana. Listasin maat ensivoiton ajankohdan perusteella.

5. Ranska: Jacques Laffite, Ligier-Matra, Ruotsin GP 1977

On sopivaa, että Ranska on päätynyt tälle listalle, ei nimittäin ole suuri vääryys sanoa ranskalaisten ”keksineen” autourheilun. On tulkintakysymys, oliko kaikkien aikojen ensimmäinen autokilpailu vuoden 1894 Pariisi-Rouen-ajo vaiko seuraavan vuoden Pariisi-Bourdeaux-Pariisi-ajo, mutta asialla olivat yhtä kaikki nimenomaan ranskalaiset.

Laffitesta ja Ligieristä kerroin jo aiemmin, mutta lienee paikallaan mainita ranskalaisvoimin saavutetun useita muitakin F1-voittoja. Renault’n F1-talli luotti 1980-luvulla liki yksinomaan ranskalaiskuljettajiin, jotka toivat autonvalmistajalle 15 GP-voittoa.

4*. Yhdysvallat: Dan Gurney, Eagle-Weslake, Belgian GP 1967

Dan Gurneyn vaikutusta autourheiluun ei sovi väheksyä. Kuljettajana Gurney oli niin hyvä, että Jim Clarkin sanottiin pitäneen häntä ainoana todellisena uhkanaan. Suunnittelijana Gurney taas oli siinä määrin etevä, että hänen vaikutuksensa näkyy autoissa tänäkin päivänä – Gurneyn läppä lienee tuttu kenelle tahansa mitään aerodynamiikasta tietävälle.

Gurneyn talli tunnettiin nimellä All American Racers, ja sen rakentama Eagle on yksi kauneimpia F1-autoja koskaan. Auto oli nopea, mutta epäluotettava; voitto Spassa 1967 jäi ainoaksi väläykseksi huimasta potentiaalista. Samaan aikaan Eaglet valloittivat myös Indianapolisia, eivätkä Gurneyn rahkeet riittäneet molempien ohjelmien tukemiseen.

USA:sta on ponnistanut myös toinen GP-voiton saavuttanut talli. Penske-Fordin kuljettaja oli kuitenkin britti John Watson.

3*. Australia: Jack Brabham, Brabham-Repco, Ranskan GP 1966

Kokonaan australialaisvoimin otettu F1-voitto kuulostaa utopistiselta. Niin kuitenkin kävi, että moottorisääntöjen muuttuessa kaudeksi 1966 Jack Brabham hankki autoihinsa moottorit australialaiselta Repcolta. Kolmelitrainen mylly perustui vanhaan Oldsmobilen V8-lohkoon ja toisin kuin kilpailijoiden tuotteet, saattoi sen liittää 1,5-litraista moottoria varten suunniteltuun runkoon. Kone ei ollut erityisen tehokas, mutta kevyt ja luotettava se oli.

Liike oli menestyksekäs; Ranskan GP:n lisäksi Brabham otti nimeään kantaneella autolla kolme muuta voittoa ja molemmat mestaruudet. 1967 tulos oli sama Denny Hulmen ollessa mestari, minkä jälkeen Ford Cosworth DFV syrjäytti australialaispajan tuotteet.

2. Iso-Britannia: Stirling Moss, Vanwall, Ison-Britannian GP 1957

Vanwall oli englantilaisen tehdasmogulin Tony Vandervellin vastaus 1950-lukua hallinneille mannereurooppalaisille talleille. Suunnittelijoiksi palkattiin Colin Chapman ja Cosworthin toinen perustaja Frank Costin tuloksenaan nopea, mutta ajo-ominaisuuksiltaan haastava auto. Stirling Mossissa ja Tony Brooksissa tallilla oli kuitenkin kuljettajakaksikko, joka kykeni auton kesyttämään, ja 1958 Vanwall voitti F1:n ensimmäisen valmistajien maailmanmestaruuden.

Vanwallin taru päättyi pian mestaruuden jälkeen Vandevellin järkytyttyä tallin kolmannen kuljettajan, Stuart Lewis-Evansin kuolemasta Marokon GP:ssä. Vanwallin jälkeen täysin brittiläisiä F1-voittoja otettiin niin Cooperilla, Lotuksella kuin BRM:lläkin, mutta 1970-luvun taitteen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Vaikka F1-teollisuus pitääkin majaansa liki yksinomaan Isossa-Britanniassa, on erityisesti moottorinvalmistajilla ollut aina vierasmaalaiset isännät.

1. Italia: Nino Farina, Alfa Romeo, Ison-Britannian GP 1950

Tässä kilpailussa saapasmaa ei jättänyt muille mahdollisuuksia; kaikkien aikojen ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-osakilpailu voitettiin italialaisin voimin. Nino Farina ja Alfa Romeo hallitsivat MM-sarjan avauskautta siinä määrin, että yhdelläkään muulla autolla ei tuona vuonna F1-osakilpailua voitettu.

Italia on ottanut F1-voittoja myös Maseratin ja Ferrarin tuomana, minkä lisäksi maa on saavuttanut viimeisimmän listalle kuuluvan ykkössijan. Tuosta tapahtumasta on niinkin kauan kuin 26 vuotta, sillä sitten Michele Alboreton Saksan GP:ssä 1985 Ferrarille ottaman voiton ei yhdestä maasta ponnistava yhdistelmä ole MM-osakilpailua voittanut.

*Tämänkaltainen lista pitää väkisinkin sisällään tulkintaerimielisyyksiä, ja niin Yhdysvaltain kuin Australiankin kohdalla voi esittää eriävän mielipiteen. Eaglessa ollut Weslake-moottori tehtiin ja osin myös suunniteltiin Englannissa, ja samoin oli englantilainen Brabhamin F1-talli. Lisäksi Brabham on ainoa listan autoista, jossa ei ollut emämaassa valmistettuja renkaita. Molemmissa tapauksissa yritys oli kuitenkin niin selkeästi maansa edustaja, että mielestäni ne tulee laskea mukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: