Caterham ja kasvukivut

Niin positiivisen asenteen on Tony Fernandes Caterhamin joukkoihin iskostanut, että ilkikurisempi on toisinaan miettinyt, millä ilmeet saisi vakavoitumaan. Vastaus saatiin kesän 2012 taittuessa syksyksi, kun aiemmin niin vuolaat lehdistötiedotteet typistyivät hyvin lyhyiksi.

“Parin viime kilpailun aikana lopetimme tarkoituksella lehdistötiedotteiden julkaisun”, kertoi Fernandes Singaporessa, “koska emme totta puhuen kokeneet suorituskyvyssämme olevan mitään kertomisen arvoista.” Siksi turhautunut johto kehitystyöhön oli, että aiheesta käytiin Fernandesin johdolla kriisipalaveri Span kilpailun jälkeen.

Suorituskyvyssä ei kenties ole mitään retosteltavaa, mutta toisin kuin Caterham antaa ymmärtää, yrittää se yhä tapella itseään suurempien kanssa. Formulatallin yksi avainresursseista ovat sen työntekijät, ja pääluvussa Caterham jää yhä jälkeen keskikastista. Taannoinen muutto Leafieldiin mahdollisti 50 uuden työntekijän palkkaamisen, mutta sekään ei riittänyt kuromaan eroa kiinni.

F1-tallien työntekijämäärät ja yhteistyösopimukset
Talli Työntekijät Yhteistyösopimukset
Red Bull 550
Lotus 515
Williams 511 (kaikki eivät F1-tallissa)
Force India Noin 310
  • Mercedes: KERS
  • McLaren: Vaihteisto, hydrauliikka, resurssit, simulaattori
Sauber Noin 300
  • Ferrari: voimansiirto ja KERS
Toro Rosso Noin 300
  • Ferrari: KERS
  • Red Bull Technologies: vaihteisto, resurssit, simulaattori
Caterham 250
  • Red Bull Technologies: voimansiirto, hydrauliikka ja KERS
  • Williams: tuulitunneli
Marussia Alle 200*
  • Williams: KERS (2013)
  • McLaren: kattava yhteistyösopimus resurssien ja henkisen pääoman käytöstä
HRT 160
  • Williams: voimansiirto
McLarenin, Mercedesin ja Ferrarin tiedot  eivät ole saatavilla tai tarkasti laskettavissa, mutta tallien sopimat resurssirajoitukset ovat rajoittaneet F1-osaston työntekijöiden määrän noin Red Bullin tasolle.

Oheisesta taulukosta saattaa nokkela lukija havaita kahtiajaon asemansa jo vakiinnuttaneen yhdeksikön välillä: Ferrari, McLaren, Mercedes, Red Bull Racing, Lotus ja Williams tekevät suurimman osan autostaan itse, ja niillä on kaikilla yli 500 työntekijää. Kakkoskastiin kuuluvat Force India, Sauber ja Toro Rosso puolestaan pärjäävät noin 300 hengellä, ja perustavat osan toiminnastaan yhteistyösopimuksiin suurempien tallien kanssa.

Tallien välisiä yhteistyösopimuksia on kahta laatua. Moottorin lisäksi ainoa suorituskykyyn vaikuttava osakokonaisuus, jonka oston nykysäännöt sallivat on voimansiirto, ja sen haalivat muualta niin Sauber, Toro Rosso kuin Force Indiakin. Muiden osien immateriaalioikeudet niitä käyttävän tallin täytyy omistaa itse. Tilanne on lopputulos kiistasta, joka alkoi, kun Toro Rosso ja Super Aguri ajattivat Red Bull Racingin ja Hondan edellisvuotista kalustoa pienin muutoksin 2006-2008.

Lisäksi osa pienemmistä yrittäjistä vuokraa suurtallien työkaluja. Tallien yhdessä sopimien resurssirajoitusten johdosta tekniset investoinnit kuten tuulitunneli ja CFD ovat vajaakäytössä, joten ylijäävän käyttöajan myynti on järkevää kaikille osapuolille. Toro Rosson ja Force Indian kohdalla yhteistyö ei jää vain teknisiin resursseihin; junioritalli pääsee hyötymään Red Bull Technologiesin työvoimasta, ja Force Indian nousun taustalla on McLaren Applied Technologiesin kanssa solmittu yhteistyösopimus, joka alkuvaiheessaan toi talliin jopa teknisen johtajan MAT:n riveistä.

Kun tarkastellaan, miten Caterham on itsensä asemoinut, voidaan havaita tallin tavoitteiden olevan varsin kunnianhimoisia. RBT-yhteistyö sisältää paitsi tekniikkaa, myös mahdollisuuden käyttää Red Bullin simulaattoria. Muutoin Fernandesin visio on ollut tehdä kaikki itse, ja haaste vaikuttaa kovalta – paitsi, että Caterham antaa tasoitusta lähimpiin kilpailijoihinsa 50 työntekijän verran, ei se ole kattavassa yhteistyössä suurtallin kanssa toisin kuin Force India tai Toro Rosso. Tallin käyttämä tuulitunneli on sekin Williamsin ”ylimääräinen” toinen tunneli. Paras verrokki vanhoista talleista onkin Sauber, jota puolestaan auttavat BMW:n Hinwilin tehtaaseen vastikään tekemät investoinnit.

Lähestymistapojen eroja on mahdollista tarkkailla nyt myös lähtöruudukon peräpäässä, sillä Marussia on valinnut Force Indian tien ja tehnyt yhteistyösopimuksen McLarenin kanssa. Marussia-konsultti Pat Symondsin mukaan heidän sopimuksensa eroaa Force Indian vastaavasta siinä, että Marussian kohdalla pääpaino on selkeästi tietotaidon ja resurssien hyödyntämisessä. Taulukosta Marussian työntekijämäärän perästä löytyvä asteriski onkin varsin merkityksellinen; McLaren on valjastanut osan omista työntekijöistään Marussialle. Auton suunnittelusta vastaa Marussian oma suunnitteluosasto, mutta työprosessit ovat pitkälti McLarenin vastuulla.

Ensimmäinen McLaren-yhteistyön avulla syntynyt kehityspaketti tuli Marussiaan Singaporessa, ja loikka suorituskyvyssä olikin huomattava. Lähestymistapojen ero on karrikoiden se, että siinä missä Marussia havittelee yhteistyösopimuksesta oikotietä keskikastiin, on Caterhamin mallilla mahdollista päästä lopulta korkeammalle. On todennäköistä, että Caterham saa venäläistallista ensi vuonna tasavertaisen vastustajan.

Kuinka onnistunutta Caterhamin kehitystyö sitten on ollut, eli onko Fernandesin joukoilla syytä työntää päänsä pensaaseen? F1:ssä onnistuminen mitataan erolla kilpailijoihin, eli talli kuin talli ampuu työssään liikkuvaan maaliin. Tilannetta sekoittaa vielä se, että kärjen ja häntäpään eroa määrittävät paitsi kehitystyö, myös kulloisetkin säännöt. Suuret suorituskykyloikat tehdään jokseenkin poikkeuksetta kausien välillä, mutta tallin kyvykkyyttä mittaa yhtä lailla se, mihin suuntaan ero kärkeen muuttuu kauden aikana. Onnistumista on luontevin mitata aika-ajojen perusteella, sillä toisin kuin kilpailu, on aika-ajo melkoisen vakioitu tapahtuma.

Laskemalla Caterhamin parhaan ajan ero prosentteina kunkin kilpailun paaluaikaan saadaan siis kohtuullisen luotettava tieto siitä, kuinka ero kärkeen on kehittynyt. Tulos on kenties yllättävä ja alleviivaa sääntömuutosten merkitystä: ensimmäisenä kautenaan talli oli paaluaikaa perässä keskimäärin 4,9 prosenttia, toisena 5,2 prosenttia ja tänä vuonna vain 3,4 prosenttia. Caterham ei kuitenkaan epäonnistunut toisena kautenaan ja ottanut hirmuloikkaa täksi kaudeksi, vaan tulos selittyy diffuusorisääntöjen muutoksella. Pakokaasujen ohjailu oli alue, josta terävimmän kärjen resursseilla oli mahdollista saada irti merkittäviä hyötyjä, ja sen kieltäminen kavensi eroja merkittävästi.

Tarkoituksenmukaisempaa on selvittää Caterhamin eroa ensimmäiseen tavoitteeseen eli keskikastiin. Itsestäänselvä maali olisi tällöin paikan toisessa aika-ajossa tuova 17. sija, mutta siihen riittävä aika vaihtelee liikaa – jos kaksi kuljettajaa kohtaa aika-ajoissa ongelmia, ei 17. aika ole enää vertailukelpoinen. Parempi maali onkin hitain viimeiseen aika-ajoon oikeuttanut aika, eli aika-ajojen toisen osion kymmenes sija. Ensinnäkin se kuvaa keskiryhmää varsin edustavasti, sillä jopa muusta keskikastista hitusen tippunut Toro Rosso on tällä kaudella yltänyt kahdesti kymmenen parhaan joukkoon. Toisekseen sija on niin kilpailtu, ettei yksittäisen tallin suorituskyvyn vaihtelu radalta toiseen ole enää merkityksellinen, vaan kyse on todella keskiryhmän keskimääräisestä vauhdista.

Vertailusta Q2:n kymmenenteen saa huomattavasti järkeenkäyvämmän tuloksen: 2010 Caterham oli jäljessä keskimäärin 3,3 prosenttia, 2011 2,8 prosenttia ja tänä vuonna Japanin kilpailu huomioiden 2,2 prosenttia. Toisin sanoen Caterham ottaisi kymmenettä sijaa kiinni noin puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä tarkoittaisi 1:30 kestävällä kierroksella 0,45 sekuntia. Näyttäisi, että talli saavuttaa muita tasaisesti. Vauhti ei kenties tyydytä tallia tai etenkään sen kuljettajaa, mutta suunta on oikea.

Caterhamin ero 10. sijaan aika-ajoissa

Ylläolevasta kuvaajasta puolestaan nähdään parhaan Caterhamin ero paikkaan viimeisessä aika-ajossa kilpailu kilpailulta. Voidaan todeta, ettei ero keskiryhmään ole yhdenkään kauden aikana kasvanut, vaan se on pysynyt jokseenkin samana.

Voidaanko siis päätellä, että tasaisen vauhdin taulukolla Caterham on kiinni kymmenennessä sijassa neljän vuoden päästä? Ei voida. Ensinnäkin vertailu antaa Caterhamin kannalta hiukan turhan negatiivisen kuvan. Tallin paras aika on jokseenkin poikkeuksetta ajettu Q1:ssä, kun taas vertailuaika on ajettu Q2:ssa, jossa rata on pitävämpi. Toisaalta F1-maailman ainoa tekniikkaan erikoistunut ammattitoimittaja Giorgio Piola puhuu kehityksen suhteen perässähiihtäjän edusta: eron ollessa suuri on helpompaa kehittyä muita kopioimalla, ja tavoitteen lähestyessä kehitys tulee yhä vaikeammaksi.

Milloin Caterham sitten voisi saavuttaa muut? Toivottavasti jo 2013, mutta mikäli loikka on jälleen samat 0,45 sekuntia, jää tavoite vielä saavuttamatta sikäli kun muu ryhmä ei kompuroi. Kuten kaikille muillekin, ovat myös Caterhamille vuoden 2014 sääntömuutokset mahdollisuus kääntää asetelmat.

Niin mikä lähdekritiikki? Tiedot tallien työntekijämääristä ovat tilinpäätösinformaatiosta (Williams), tallien nettisivuilta tai johdon haastatteluista, eli ne ovat yhtä luotettavia kuin talli itse. Sama pätee yhteistyösopimuksiin. Tallien välisien yhteistyösopimuksien maailmaa on avattu erityisesti Pat Symondsin tammikuisessa haastattelussa.

Caterhamin kehitysvertailu on puoli tuntia kestäneiden Excel-sulkeisten hedelmä, ja se on yhtä hyvä kuin tekijänsä (minä). Tarkoitus ei ollut antaa tarkkaa vastausta, se kun ei ole pohjatiedoilla mahdollista, vaan suuntaa antava hämmästelyn aihe. Tilastotieteily on noitatiede, johon kajoan niin vähän kuin mahdollista, mutta kiinnostuneille kerrottakoon, että muutin aikaerot prosenteiksi, jotta kilpailukohtainen vertailu olisi edes jotenkin mahdollinen. Uskoakseni paremman tuloksen saisi vertaamalla kuljettua matkaa, mutta koin tarkkuuden olevan riittävä tähän vertailuun.

Kuvaajassa kilpailut ovat tapahtumajärjestyksessä, eli kilpailuja ei voi verrata vuosien välillä, koska kalenterissa on tapahtunut muutoksia. Tarkoitus oli näyttää suorituskyvyn suunta kauden aikana. Tyhjät kohdat ovat kilpailuja, joissa aika-ajon aikana on satanut.

2 kommenttia

  1. ”Toisin sanoen Caterham ottaisi kymmenettä sijaa kiinni noin puoli prosenttia vuodessa.” Tässä lienee kuitenkin kyseessä prosenttiYKSIKKÖ – ei prosentti. Muuten kyllä hyvä analyysi!

    1. No niin onki. Ensiluokkaista pilkunviilausta, korjaan oitis.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: