Mika Salo Show kävi Australiassa

Mitä tapahtuu, kun enää harvakseltaan kilpaileva formulaselostaja laitetaan ajamaan kilpaa uransa huipulla olevia Indycar- ja kestävyyskisatähtiä vastaan? No, ainakin yksi heistä kykenee yhä jättämään nuoret hurjat varjoonsa.

Taajaan mainostamani Australian V8 Supercars on viimeiset kolme vuotta ajanut Surfers Paradisen katuradalla Gold Coast 600 -kutsukilpailun, jossa sarjan kuljettajat jakavat autonsa maailmantähtien kanssa. Erikoisen tapahtumasta tekee se, että kilpailut ovat Oz V8 -osakilpailuja siinä missä muutkin. Viikonloppu ei siis ole leikkiä ja laulua, vaan mitä totisinta kilvanajoa.

Mika Salolle reissu maailman toiselle puolen oli laatuaan kolmas. Tällä kertaa vastaan asettuivat muun muassa Indycarin ikuinen kakkonen Will Power, tämän Penske-tallikaveri Ryan Briscoe, kanadalaislahjakkuus James Hinchcliffe sekä vielä viime vuonna F1-kisoja ajaneet Nick Heidfeld ja Vitantonio Liuzzi. Kaikkiaan joukkoon kuului yhdeksän Indycar-kuskia, 18 eri urheiluauto- ja prototyyppisarjoissa leipänsä tienaavaa sekä yksi NASCAR-ajaja. F1-kokemuksella saattoi retostella 11 kilpailijaa.

Viikonlopun kahden 102 kierrosta  ja 300 kilometriä käsittävän kilpailun formaatti on muovattu niin, että vakikuljettajat vievät ajoajasta leijonanosan. He ajavat aika-ajot ja saavat suorittaa kisamatkasta korkeintaan kaksi kolmasosaa. Vierailevien tähtien suurimmaksi hetkeksi parrasvaloissa jää puolestaan lähtö.

Lauantain kilpailun liikkeelle saattamisesta muodostuikin melkoinen tapahtuma. Salon kulkupelin vakikuljettaja Will Davison oli ajanut autokunnan kakkosruutuun, kun taas paalulla oli sarjaa schumachermaiseen tapaan hallitsevan Jamie Whincupin auto kuljettajanaan Indycar- ja kestävyysajotähti Sebastien Bourdais. Ensimmäisessä lähdössä nähtiin kaadosta lähtien kaikkea mahdollista James Hinchcliffen sammutettua autonsa. Toinen yritys tarjosi lisää samaa, joskaan ei aivan yhtä spektaakkelinomaisesti.

Kolmannessa startissa siihen asti virheettömästi viivalta liikahtanut Bourdais epäonnistui, ja Salo karkasi johtoon. Seurasi taisto, jossa ”Seabass”, aikamme kenties monipuolisin kilpa-ajaja, painosti herkeämättä. Kerran oranssinpunainen Holden jo ohitti Salon sinisen Fordin, mutta Mika otti paikkansa takaisin heti seuraavassa kaarteessa ja toi autokunnan kuljettajanvaihtoon kärkipaikalla.

Varikolla nähtiin erikoinen episodi, kun Fordista kömpi suomalainen täynnä tulta ja tappuraa. Sarjan radioliikenteessä ei sanoja säästellä, ja Salon körötellessä varikkosuoraa Davisonin kisainssi kertoi hänelle kaiken mahdollisen tiedon pilttuun parhaasta lähestymisstrategiasta oikeaoppiseen autosta poistumiseen. Mikan se sai hukkaamaan täysin keskittymisensä, ja tallin väki kuuli pian kunniansa. Hyvä pohjatyö valui sekin hukkaan välittömästi, kun ”Davo” sijoitti auton ratavalliin heti ensimmäisellä kierroksellaan.

Sunnuntaina päästiin liikkeelle kerralla. Davisonin ja Salon Ford oli tällä kertaa ruudussa neljä, ja Mikan onnistui pitää sijoituksensa. Heti kilvan avaushetkillä hän kuitenkin teki viikonlopun ainoan virheensä: shikaaniin tultaessa oikea etupyörä lukittui niin pahasti, että rengas oli käytännössä pilalla, ja jälleen Mika joutui puolustautumaan punertavaa Holdenia vastaan. Nyt perässä oli Whincupin tallikaverin Craig Lowndesin auto ratissaan Richard Lyons.

Lyonsista ei ollut haastamaan Bourdais’n veroisesti, ja kaksikko keräsikin taakseen toistakymmentä autoa pitkän letkan. Hetken tilanne näytti Salon kannalta jo epätoivoiselta renkaan lukittuessa uudelleen ja uudelleen ja kierrosaikojen yhä hidastuessa, mutta kymmenen kierroksen jälkeen avasi turva-auto mahdollisuuden korjata aiempi virhe.

Sininen Ford suuntasi varikolle, kun taas suurin osa muista kuljettajista jatkoi radalla. Mikan ja Davisonin autokunta oli yhä pelissä mukana, mutta onnistuminen vaati taktiikanvaihdosta. Selvitäkseen kisamatkasta auto kuin auto tarvitsi kaksi tankkausta, joten pysähtymällä jatkossa vain kerran kaksikolla olisi muihin nähden etu puolellaan turva-auton tarjottua liki ilmaisen ensimmäisen tankkauksen. Mikasta se teki yhtäkkiä tiimin tärkeimmän henkilön; kuljettajaa ei voinut vielä vaihtaa, joten hänen oli jatkettava, eikä polttoaine riittäisi, jollei seuraavaa pysähdystä venytettäisi yli kilpailun puolivälin.

Syy siihen, ettei suurin osa muista tiimeistä tarrannut tilaisuuteen piilee sarjan auton hankalassa hallittavuudessa ja usein haasteeksi muodostuvassa rengaskulutuksessa. Vain harva vierailija pystyy ajamaan vertailukelpoisia aikoja sarjan huippujen kanssa, ja Saloakaan tuskin olisi tehtävään päästetty ilman rengasongelmaa.

Tehtiin päätös pakon edessä tai ei, se kannatti. Mika palasi radalle sijalla 12, ja pääjoukon tehdessä varikkokäyntinsä hän oli noussut jo kuudenneksi. Siinä määrin tarmokasta oli ajo ollut, että Salon vanha F1-kilpakumppani Gianni Morbidelli väisti lentävää suomalaista seinään. Muiden tankatessa Salo peri johtopaikan, ja saalistajasta tuli saalis. Edessä oli yli 20 kierrosta kuluneilla renkailla, ja tehtävänä pitää yli 50 sekunnin johdosta niin suuri osa kuin mahdollista. Nyt Salo ei horjunut: kierrosajat olivat paitsi riittävän hyviä – sekunnin sisällä päävastustaja Whincupista – myös ennen kaikkea tasaisia. Kun Mika tuli huomattavasti maltillisemman radioviestinnän ohjaamana kuljettajanvaihtoon, oli eroa yhä jäljellä yli 30 sekuntia.

Niin hyvin Salon ajo oli sujunut, että se mahdollisti erikoisen päätöksen. Fordiin vaihdettiin pikahuollossa myös etujarrut, mikä antoi Davisonille käyttöönsä valttikortin tuoreemmilla renkailla hyökänneitä haastajia vastaan. Puolitoista tonnia painava Oz V8 syö jarruja kuin Nalle Puh hunajaa, ja hidastimien teho alkaa liki poikkeuksetta hyytyä pitkän kilpailun loppua kohden.

Kuten Mikakin, käytti myös ”Davo” mahdollisuutensa saada synninpäästö aiemmista erheistä. Kun muut tekivät viimeisen pysähdyksensä, peri hän johtopaikan, ja pystyi uusine jarruineen puolustautumaan ohituspaikoissa suvereenisti Whincupia vastaan maaliviivalle asti.

Sufrers Paradisen kilpailua 2011 varjostanut Dan Wheldonin hengen vaatinut Indycar-kolari johti siihen, että kilpailu sai Wheldonin muistotapahtuman manttelin, jota tehtävää Gold Coast 600 tulee kantamaan myös jatkossa. Tästä osoituksena parhaiten sijoittunut kansainvälinen kuljettaja saa palkinnokseen Wheldonin nimeä kantavan palkinnon, jonka pokkasi toista vuotta peräkkäin Bourdais ykkös- ja kakkossijojensa ansiosta.

Palkinnon myöntämisperusteita olisi kuitenkin syytä tarkistaa. Kenellekään ei voinut jäädä epäselväksi, kuka vierailijoista oli Surfers Paradisen todellinen tähti.

6 kommenttia

  1. Toivottavasti Surfers Paradise kisa säilyy kalenterissa ensi vuoden kisankin jälkeen, sillä hieman ollut tummia pilviä yllä, mutta Tony Cochrane sanoi ettei ole varaa menettää kalenterista Gold Coast 600 kisaa. Toivon mukaan 2014 on mukana myös toinen kansainvälinen kisa sarjassa, vaikkapa huhuissa pyörähtänyt Mexicon Autodromo Hermanos Rodriguez.

  2. Jäi vähän hämärän peittoon, että mistä se Salo keuhkosi launtain kisassa stopin jälkeen, hyvä että nyt selvis. Itsekin oon ihmetellyt, että minkä ihmeen takia ne kisainssit lässyttää turhanpäiväisiä itsestäänselvyyksiä kuskeille varsinkin varikkostoppien aikana.

    1. Tein oman tulkintani sillä perusteella, mitä kommentaattorit sanoivat ja siitä vähästä, mitä Mikan sanomisista pystyi päättelemään. Saman tiimin Winterbottomilla oli aika-ajoissa radiovika, jossa hän kuuli hetken aikaa selostuksen, mutta Mika selkeästi keuhkosi tiimille ja hälle myös syyllinen osoitettiin.

      Lässytykset lienee jossain määrin tapa, toisaalta noissa kisoissa näkee paljonkin sitä, että olennaiset pikkujutut unohtuvat heti kun niistä ei muistuteta. Mika vaan mietti F1-kuskinakin nämä jutut monia kilpakumppaneitaan paremmin. Ja ”Eyes forward” tuskin on erityisen hyvä neuvo kilpa-ajajalle koskaan.

  3. Mika Siltala · · Vastaa

    Hienoa, että joku sentään Suomessakin noteerasi Mika Salon upean viikonlopun täällä Surfers Paradise katuradalla Australian Gold Coastilla. Olipa mukavaa nähdä suomipojan ottavan voiton sunnuntaina! Good on you Mika.

    1. Meni jo huvittavan puolelle, että Maikkari huomioi voiton yli vuorokausi tapahtuman jälkeen kun olin ensteks kannustanut O. Saarta Twitterissä asiaan liittyen. Luulisi, että niillä olisi intresseissä kertoa, kun oma työntekijä noin onnistuu.

  4. Kova suoritus Mikalta! On se kova!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: